Buustia Peliin!


Startupeja perustavat uudet tulijat ja pelialan konkarit

Peliala on varttunut Suomessa lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Yrityksiä perustetaan yhä enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin.

Suomen vanhimmat pelialan yritykset täyttävät tänä vuonna 20 vuotta. Alan kehittymisestä ja kypsymisestä kertoo se, että uusien peliyritysten taustalla toimii alan konkareita, jotka ovat toisella tai jopa kolmannella yrittäjäkierroksellaan. Tämä tuo startupeille kokemus- ja rahoitusetuja.

Peliala kokonaisuudessaan on kuitenkin varsin nuorten yritysten pelikenttä. Johtaja KooPee Hiltunen Neogamesista sanoo, että listoilla on Suomessa 260 pelialan yritystä, joista noin 180 on alle neljä vuotta vanhoja yrityksiä.

– Alan kypsymisestä kertoo osaltaan sekin, että pelejä on saatu maailmalle muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta. Jo yli 60 prosenttia pelialan yrityksistä toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella, lähinnä isoissa kasvukeskuksissa. Startupeja perustetaan Suomessa edelleen hyvää vauhtia, Hiltunen muistuttaa.

Jyväskylässä on tekijöitä ja tukijoita

Yksi tuore tulokas suomalaisessa peliyritysmaailmassa on jyväskyläläinen SIEIDI Oy. Keväällä 2014 perustettu yritys on tehnyt alihankintana pelejä pelistudioille ja julkaissut omiakin pelejä.

Yrityksen toimitusjohtaja Petri Pekkarinen sanoo SIEIDI:n painopisteen kääntyvän koko ajan asiakasprojekteista omaan tuotantoon.

– Jyväskylän pelimaailma on vasta nousemassa ja kasvamassa. Toimimme Jyväskylässä suomalaisittain keskeisellä paikalla ja täällä on tarjolla osaavia pelialan ihmisiä. Meillekin on tullut työkyselyjä ympäri Suomea, Pekkarinen kertoo.

Peliyrityksiä tukevat Jyväskylässä muun muassa Peliosuuskunta Expa ja Jyväskylä Game Lab (JGL).

Expa toimii verkostona pelinkehittäjille ja peliyrityksille sekä kaikille muille alan toimijoille.

Jyväskylä Game Lab pyrkii luomaan uudenlaisia menetelmiä pelialan opetuksen tueksi Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä väylää peliyrittäjyyteen ja alalla työllistymiseen. Jyväskylä Game Lab (JGL) – peliala kansainväliseksi liiketoiminnaksi monitieteisellä ja -taitoisella alueellisella yhteistyöllä -hanketta rahoittavat Keski-Suomen ELY-keskus (ESR-rahoitus, Vipuvoimaa EU:lta 2014–2020), Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jykes.

Jyväskylän Juomatehtaalle on syntymässä pelialan keskittymä, sillä JGL toimii jo siellä ja Expa muuttaa sinne kesän aikana.

– Expa luo kuhinaa pelialalle Jyväskylässä. Ohjaamme yritystoiminnasta kiinnostuneita Jyväskylän Yritystehtaan palvelujen piiriin, Expan hallituksen puheenjohtaja Jonne Harja sanoo.

Jyväskylän Yritystehdas tarjoaa yrityksille perustamisneuvontaa ja auttaa Jyväskylän alueella toimivia yrityksiä ideasta kasvuun.

Tietoa jaetaan Suomessa avoimesti

Käytännössä jokainen suomalainen peliyritys syntyy suoraan globaaleille markkinoille. Toisaalta markkinat ovat lähes rajattomat pienellekin peliyritykselle, toisaalta toimitaan äärikilpailulla toimialalla.

– Vertaan pelialalla onnistumista usein olympialaisissa menestymiseen. Suomessa ei aina ymmärretä pelimarkkinoiden kovuutta. Menestyminen vaatii todella paljon osaamista ja työtä, KooPee Hiltunen korostaa.

Suomalaisen pelialan kattojärjestön johtaja löytää kuitenkin kotimaisia vahvuuksia, joilla voidaan pärjätä.

– Pelaamisen kulttuuri on Suomessa pitkä. Osaamme tehdä hyviä mobiilipelejä. Pelialalla vallitsee vahva yhteisöllisyys, Hiltunen listaa.

Hänen mukaansa Suomessa toimitaan muuhun Eurooppaan verrattuna poikkeuksellisen tiiviissä yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken. Kokeneet yrittäjät tutoroivat nuorempia hyvin avoimesti muun muassa kansainvälisen markkinoinnin asioissa.

Myös Pekkarinen on huomannut saman käytännössä: alan ihmisten kesken kulkee tietoa niin onnistumisista kuin epäonnistumisista.

Suomalaispelejä konsoleille ja älykelloihin

Peliala on muuttunut 20 vuodessa, ja muuttuu jatkuvasti. Mistä suomalaisyritykset löytävät omat menestyspolkunsa?

– Pienemmillekin yrityksille avautuu enemmän mahdollisuuksia pelien tekemiseen konsolitoimijoille, Expan Harja arvioi.

– Mahdollisuuksia pelisuunnittelijoille ovat esimerkiksi älykellot, Virtual Reality ja oikeastaan kaikki uudet alustat. Pienen yrityksen täytyy osata hyödyntää myös muita markkinoiden epäjatkuvuuskohtia eli sitä, kun vanha bisnesmalli muuttuu tai uusi ilmaantuu. Lisäksi lisenssibisnes ja vaikkapa pelien uudet käyttökohteet tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia, Neogamesin Hiltunen täydentää.

– Tavoitteenamme on saada maailmalle muutamia erilaisia uutuuspelejä seuraavien vuosien aikana, SIEIDI:n Pekkarinen konkretisoi tulevaisuuden suunnitelmat.

Teksti: Tommi Salo

Jaa